Presidentti Donald Trumpin alkukautta Yhdysvalloissa ovat leimanneet skandaalit, tietämättömyys viranhoidon vaatimuksista, poliittinen kokemattomuus ja arvaamattomuus.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi seurasi Trumpin valtaannousua ja alkutaivalta aitiopaikalla Yhdysvalloissa viettäessään alkuvuoden vierailevana professorina New York Universityssä.
Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut viihteelliseksi ja tosi-televisiomaiseksi, ja tällä on merkitystä maailmanpolitiikan kannalta, Koskenniemi sanoo.
– Muutoksella on merkitystä, koska Yhdysvaltain imperiumi on tässä päättymässä, Koskenniemi arvioi.
Kuin Rooman vallan tuho
Kansainvälisen oikeuden professori on tunnettu räväköistä lausumistaan. Väitettä Yhdysvaltain mahtiaseman lopusta hän perustelee tarkastelemalla kehityksen yhtymäkohtia Rooman valtakunnan tuhoon.
Koskenniemen kesälukemistona on ollut italialaisen renessanssifilosofin ja -poliitikon Niccolò Macchiavellin kirjoituksia.
– Oli aivan häkellyttävää nähdä, kuinka lähellä Macchiavellin analyysi Rooman valtakunnan tuhosta on sitä, mitä näemme nyt Yhdysvalloissa, Koskenniemi sanoo.
Yhdysvaltain mahtiasemaa horjuttaa se, että se käpertyy sisäänpäin omiin taisteluihinsa ja valtataisteluihinsa.
– Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on romahtanut. Yhteistyö eri poliittisten ryhmien välillä ei suju lainkaan. Lainsäädäntöä ei saada aikaiseksi. Eri osavaltiot vetävät aivan eri suuntiin, Koskenniemi luettelee horjuttavia tekijöitä.
Pitkittyessään vaarana epävakaudesta on, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen asema romahtaa, varoittaa Koskenniemi. Trumpin johdolla on jo leikattu ulkoministeriön ja kehitysyhteistyön määrärahoja kolmanneksella. Suuri osa avainviroista on yhä täyttämättä, kun uusi presidentti on ollut vallassa puoli vuotta.
Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä demokraattisten instituutioiden toimintakyky ja vallan kolmijako ovat nekin joutuneet koetukselle.
– Presidentti-instituutio näyttää menettävän merkitystään nykyisen presidentin vuoksi, Koskenniemi sanoo.
Presidentti ja tuomioistuimet ovat törmäyskurssilla, kun tuomarit ovat puuttuneet muun muassa Trumpin asettamaan maahantulokieltoon eräistä muslimienemmistöisistä maista. Trump on hyökännyt oikeuslaitosta vastaan ja vähätellyt sen toimintaa.
– Jompikumpi näistä aluksista uppoaa, kun yhteentörmäys tapahtuu. Uskon, että oikeuslaitos kykenee puolustamaan itseään. Presidentti-instituutio on silloin se, joka uppoaa, Koskenniemi kuvaa.
Kansallisuusaatteen voimistuminen heijastuu kansainväliseen järjestelmään
Pelkästään Trumpia kehityksestä ei silti käy syyttäminen, Koskenniemi kuitenkin muistuttaa.
Yhdysvaltoja repii sisältäpäin yhteiskunnan jakaantuminen eri leireihin, suuret luokkaerot sekä etniset ja rotuvastakkainasettelut, Koskenniemi huomauttaa.
Geopoliittiset voimasuhteet ovat nekin olleet murroksessa jo pidempään. Yhdysvaltain horjuessa etenkin Kiinan ja Aasian asema korostuu. Venäjän ja Euroopan välisestä ristiriidasta muodostuu yhä merkittävämpi, Koskenniemi pohtii.
Trumpin edustamaa äärikansallismielistä valtionjohtoa on vallassa muuallakin, muun muassa Turkissa, Puolassa ja Unkarissa.
Kansallisuusaate onkin kansainvälisesti voimissaan, Koskenniemi toteaa. Siksi myös vaikutukset kansainväliseen järjestelmään tuntuvat lähivuosina.
– Kansainväliset instituutiot, kuten YK, Euroopan unioni, Maailman kauppajärjestö WTO, Maailmanpankki, kehityspuolen järjestöt ja kansainväliset rahoituslaitokset joutuvat lähivuosina poliittisiin vaikeuksiin. Tuki niille tulee entisestään vähenemään, samoin kuin niiden resurssit, Koskenniemi ennustaa.