Kaksi ihmelasta
”No nyt se taas kehuu lapsiaan, kun ne ovat niin ihmeellisiä ja osaavat asioita, joita kenenkään muun lapsi ei muka osaa!”
Tämä kommentti on täysin fiktiivinen, mutta koska joku kuitenkin ajattelee niin, kuitataan se heti alkuun. Olen kuitenkin ollut aidosti hämmästynyt kahdesta asiasta parin viime päivän aikana.
Ensinnäkin vauva ja legot.
Yhdeksän kuukauden ikäinen poikani alkoi eilen koota duploja. Hän on pyöritellyt palikoita käsissään jo pidemmän aikaa ja näyttänyt mietteliäältä. Jokin aika sitten hän selvästi alkoi jo sovitella kappaleita toisiinsa, muttei onnistunut yrityksissään.
Eilen hän otti vihreän levyn ja keltaisen palikan ja painoi palikan kiinni levyyn. Ensin ajattelin, että se oli sattumaa, mutta sitten hän teki sen toisellekin palikalle ja purki sen jälkeen rakennelmansa. Hetkeä myöhemmin hän paineli samaiseen vihreään levyyn peräkkäin kaksi oranssia palikkaa ja yhden sinisen, ja laittoi vielä keltaisen palikan sinisen palikan päälle. Haa!
Ilmankos hän onkin niin ilahtunut joka aamu, kun hänet nostetaan sängystä suurin piirtein ensimmäisenä duplolaatikolle.
Sitten on tämä 4-vuotias uimari, joka ei ole kuvassa, vaan kuvan ottohetkellä jo poistunut uima-altaasta.
Kävimme nimittäin toissapäivänä Töölön uimahallissa ja harjoittelimme siellä uimista ja renkaiden sukeltamista pohjasta. Uimahalliretkemme oli vasta neljäs, mutta intoa ja uskoa itseensä tytöllä oli kovasti. Edellisillä kerroilla yritykset polskia ilman kellukkeita eivät ole olleet kovin onnistuneita, mutta Töölön lastenaltaassa oli sopiva syvyys niin, että tytön jalat ylttivät tarvittaessa pohjaan koko matkalla.
Aikamme polskittuamme hän ilmoitti ottavansa kellukkeet pois ja lähtevänsä sukeltamaan ilman niitä. Sitten hän otti kellukkeet pois ja toden totta: hän vain alkoi uida. Ei hän vielä osannut pitää päätä pinnalla eivätkä matkat olleet pitkiä, mutta hän todella ui veden alla pieniä matkoja pitämättä jalkoja pohjassa. Onko tämä todella sama tyttö, joka pelkäsi kuollakseen vauvauintia ja inhosi vettä kaikissa muodoissa?
Tästä on hyvä jatkaa!
Ja mun siskontyttö kolme-vee oppi lumilautailemaan <3
Oho. No parempi, että sen oppii siinä iässä. Mä en oppinut sitä enää myöhäisessä teini-iässä, ja aikuisena kokeilut ovat jääneet vain yhteen kertaan. Mieluummin siis suksilla 🙂
Lapset kyllä osaavat kaikenlaista, kun heille annetaan mahdollisuus 🙂 meillä 2-vuotias oppi talvella luistelemaan ja hiihtämään! 5-vuotias oppi juuri lukemaan ja ilmeisesti täysin vahingossa oppi myös kertolaskuja :D. Ja laskee päässä paremmin kuin koululaiset (sanoi lasten opettajamummu).
Jee tulipa kehuttua omatkin lapset! Lähitulevaisuudessa toivon, että 5-vuotias oppii kunnolla pyöräilemään ilman apupyöriä ja todennäköisesti samalla oppii myös tämä erittäin liikunnallisesti lahjakas 2-vuotias pyöräilemään. Lisäksi toivon, että 2-vuotias oppii sanomaan kaikki kirjaimet kevään aikana 🙂 vielä L ja T on hankalia 🙂
Meillä odotellaan vielä R-kirjaimen löytymistä 🙂