Jouluruoista ja joululahjoista

Joulusta tuli lopulta hieman toisenlainen kuin vielä jouluaattona puolilta päivin suunnittelin ja kuvailin. Hyvää ruokaa oli kuitenkin tarjolla, ja lahjat ilmestyivät joulusaunan aikana kuusen alle.

Jouluaaton illallisella nautimme blinejä – kuten olemme tehneet joka joulu, jonka olemme viettäneet omassa kodissamme. Lapsihan oli aivan ihastuksissaan, kun pääruoaksi oli ”lettuja”!

Nämä blinit olivat niitä tattarijauhoista tehtyjä lättyjä, joita venäläiset kuulemma eivät kutsu lainkaan blineiksi vaan ’syrnikeiksi’, ja ”oikeat” blinit taas ovat ruokaa, joka olisi meille vain ’lettu’. Vai niin. Nämä kuitenkin maistuvat meille, kutsui niitä sitten millä nimellä tahansa.

Joululahjat odottivat kuusen alla ruokailun ajan, ja tyttö ehti käydä ihastelemassa niitä monesti ennen kuin lahjojen jakamisen aika oli.

Sitten pieni ”Elsa-tonttu” sai kantaa paketit yksitellen kuusen alta.

”Onko tämä minulle?”

No kyllä se sattuu olemaan.

”Oi, se on ihana!”

Paketista kuoriutui ihana Elsa-neule, ja Frozen oli muutenkin tämän joulun lahjojen kantava teema.

Oli sentään mukana jotain muutakin, kuten tytön kuvista koottu Ifolor-valokuvakirja, jonka hän halusi lukea kannesta kanteen heti avattuaan sen paketista. Olen tehnyt vastaan kirjan nyt jo neljänä vuonna, ja tyttö pitää kovasti omien kuviensa katselemisesta ja kuvissa olevien tapahtumien muistelemisesta.

Sen sijaan lupaus siitä, että ensi vuonna tytölle tulee Aku Ankka Juniori -lehti, oli aivan liian abstrakti ymmärettäväksi. Sen merkitys valkenee sitten, kun ensimmäinen lehti kopsahtaa postiluukusta tammikuussa.

Huippukiva yllätys olivat Kure Bazaarin kynsilakat, jotka ovat 85-prosenttisesti luonnontuotteita, mutta kestävät silti vettä. Nyt voi laittaa kynsilakkaa ja silti pestä käsiä huoletta!

Lupasin, että uutta Elsan kimaltelevaa Lego-jäälinnaa voimme koota heti, kun nousemme aamulla.

Olin hyvin iloisesti yllättynyt ja ylpeä siitä, miten hienosti tyttö jaksaa keskittyä legorakennelmien kokoamiseen, osaa itse katsoa mitä osia ja miten monta tarvitaan seuraavaksi ja jopa koota linnaa pitkälti ilman apua!

Jee! Pikkulegot, miten minulla onkaan ollut teitä ikävä! (Kyllä tuosta tytöstä tehdään vielä avaruus- ja robottilegofani. Insinööriprinsessa. Niin, ja tietysti ensi vuonna Angry Birds -legofani!)

Joulupäivänä saimme perinteisesti vieraiksi ystävämme Hannan ja Esan, jotka ovat käyneet meillä joulupäivän jouluillallisella jo useampana vuonna.

”Perinteinen” on meille kinkkua, porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa.

Ja sitten vielä kasvissyöjälle sopivia ei-niin-perinteisiä couscoussalaattia, linssi-punajuuripyöryköitä ja täytettyjä munakoisoja.

Hanna toi jälkiruoaksi piparkakku-semifreddoa.

Jälkiruoan päälle nautimme vielä Hannan tuomia juustoja ja kahta tomaattihilloa, punainen itse tehtyä.

Oli kuitenkin aika vähällä, että olisin missannut tämän kaiken.

Kerron huomenna toisen tarinan joulusta ja siitä, miksi jouduin jouluaaton iltapäivänä sairaalaan, miksi melkein jäin sinne koko jouluksi ja miksi käyn siellä lähipäivinä joka päivä.