Pyhännän entinen kunnanjohtaja Seppo Tissari kertoi sunnuntain Kalevassa kiinnostavasti oivalluksestaan takavuosilta. Hän sanoi oppineensa, ettei hänen tärkein tehtävänsä ollut johtaa hallintoa vaan huolehtia sujuvasta elinkeinopolitiikasta.
Tissarin näkemys voi kuulostaa jopa vääräoppiselta. Pyhännän kunnanisien ja -äitien panostukset elinkeinopolitiikkaan ovat kuitenkin kantaneet kiistattoman komeaa hedelmää. Alle 1 600 asukkaan kunnassa on lähes 700 työpaikkaa.
Monen menestyvän yrityksen kunnassa käydään töissä kauempaakin. Pyhännän työpaikkaomavaraisuusprosentti on 130, koko Pohjois-Pohjanmaan korkein.
Kun kunnassa on työpaikkoja ja veronmaksajia, syntyy positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Palveluita on helpompi pitää yllä. Pyhännän tuloveroprosentti on siedettävissä lukemissa, 19,75:ssä. Sillä on merkitystä uusia asukkaita houkuteltaessa.
Pyhännän kaltaisia, yrityselämältään poikkeuksellisen vireitä kuntia on Suomessa siellä täällä. Ne eivät ole syntyneet sattumalta. Joskus ansio kuuluu rohkeille, lahjakkaille yrittäjille. Monesti kyse on kuitenkin ollut siitä, että kunta on tietoisesti luonut edellytykset yritysten synnylle ja sijoittumiselle.
Hyvän yritysilmapiirin luonti ei onnistu lyhyenä projektina. Kyse on enemmänkin toimintakulttuurista. Pyhännälle sijoittuneen Salvos Finlandin toimitusjohtaja Joni Koskelo kertoi Kalevassa valaisevasti, kuinka eri tavoin kunnat voivat suhtautua yhteyttä ottaviin yrittäjiin. Esimerkiksi aika yrittäjien tapaamiseen löytyy nopeasti – tai vasta joskus tuonnempana.
Kuntien yrittäjäystävällisyyttä on mitattu myös Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksissa. Tuoreimmasta niistä nousee esiin pohjoispohjalaisittain kiinnostavia seikkoja. Alue kuuluu yrittäjämyönteisyydeltään maan heikompaan puolikkaaseen. Maan selvästi yrittäjäystävällisin alue on Savo.
Alle 10 000 asukkaan kunnista yrittäjäystävällisimmäksi mitattiin pohjoissavolainen Keitele, jossa vahvan yrityselämän tausta on samantyyppinen kuin Pyhännällä. Salaisuus on ollut määrätietoinen, rohkea toiminta.
10 000–50 000 asukkaan kuntien joukossa kärkipaikat menevät Varsinais-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Pohjois-Pohjanmaan kunnista kärkikymmenikössä on vain Kalajoki.
Myönteistä tosin on se, että Kalajoen lisäksi Nivala ja Siikalatva kuuluvat koko maassa siihen kuntien kärkikymmenikköön, jossa yrittäjämyönteisyys on parissa vuodessa selvimmin vahvistunut. Ajattelutapaa voidaan kunnissa siis muuttaa.
Moni kunnanjohtaja on ehtinyt epäillä työmotivaationsa heikentyvän, kun sosiaali- ja terveysasioiden hoito siirtyy maakunnille. Iso osa budjetista ja työntekijöistä toki luiskahtaakin uuden toimijan alaisuuteen.
Uusi tilanne avaa kuitenkin kuntapäättäjille mahdollisuuden suunnata energiaansa uudella tavalla. Yritysten toimintaedellytysten luomiseen lienee mahdollista antaa nykyistä enemmän aikaa ja huomiota.
Pääkirjoitus